ISOKOSKELO (Mergus merganser)
Vaikka jäät vielä suurimmaksi osaksi peittäisivät vesistöjämme, isokoskelot saapuvat ensimmäisiin suliin vesiin. Ne myös viihtyvät täällä pitkään syksyyn. Leutoina talvina jokunen saattaa jäädä talvehtimaankin. Isokoskeloita tavataan koko maassa. Isokoskelo pesii mielellään pöntössä, mutta pesä voi olla yhtä hyvin myös puun kolossa, rakennuksen alla tai rantakivikossa. Huhti-toukokuussa isokoskelonaaras munii 8–11 munaa, ja aikaisina keväinä poikaset voivat kuoriutuvat jo toukokuun alkupuolella. Jotkut naaraat omivat muilta emoilta poikasia ”kalastusavuksi”, jolloin yhden emon perässä voi nähdä jopa parikymmentä poikasta. Isokoskelo kuuluu sorsalintuihin ja on kokosukeltaja. Koskelot syövät pikkukaloja, joita ne voivat tehokkaasti saalistaa yhteisvoimin uimalla pitkässä rivissä ja ajamalla näin kalaparvea edellään vaikkapa lahdenpohjukkaa kohden. Isokoskelon pitkä ja sahalaitainen koukkunokka sopii hyvin kalojen nappaamiseen. Loppukesällä ja syksyllä isokoskelot kokoontuvat sulkasatoon suuriksi, jopa tuhansien yksilöiden parviksi hyville kalavesille.
STORSKRAKE (Mergus merganser)
Storskraken är en av vårens första återvändande sjöfåglar. De kommer så snart det finns öppet vatten vid kusterna och drar vidare alltefter isen smälter. Under milda och isfattiga vintrar övervintrar flera par. Storskraken finns i hela landet. Den häckar gärna i holkar, men också i ihåliga träd, under byggnader eller bland strandstenar. I månadsskiftet april – maj lägger honan 8–11 ägg, tidiga vårar kan ungarna kläckas redan i början av maj. Ibland knycker honan ungar från andra kullar för att hjälpa till vid jagande efter föda. Därför kan man ibland se över 20 ungar simmande efter en hona. Storskraken är en andfågel, den lever av småfisk som den i klunga effektivt jagar mot stranden eller in i viken. Storskrakens sågtandade långa kroknäbb lämpar sig utmärkt fångstredskap av fisk. I slutet av sommaren, när de ruggar, samlas storskrakarna i stora flockar på fiskrika vatten.